keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Lokakuu ja lähestyvä joulu


Tänään on ollut aika viileän tuntuinen ilma, ja meillä sen huomaa lattioiden kylmenemisestä. Alkaa vähän tuntua, että Nalle-villasukilla ei enää pärjää. Onneksi tuolla kaappien kätköissä on paksumpia villasukkia. Ja talvella, kun ilma on kaikkein kylmin, käytän useita villasukkia päällekkäin, ja niiden lisäksi vielä jalkojen lämmittimiä eli säärystimiä. Niinpä olenkin innoissani nyt, kun pystyn niitä taas neulomaan, sillä tässä talossa niitä vaan kuluu. Sellaista se on vanhassa talossa.

Ja huomenna alkaa lokakuu! Monelle se taitaa olla vähän ahdistava kuukausi, onhan se aika pimeä. Minulle se taas on jostain syystä ollut aina tosi mukava kuukausi. Joulu lähestyy, joululehtiä alkaa ilmestymään ja muutenkin voi jo leipoa ja kuunnella joulumusiikkia ym. Perinteisesti olen lokakuussa leiponut mm. joululimppua, mitä on sitten pakastettu myös. Eiköhän tänä vuonnakin leivota. Nyt meillä on yleiskonekin, minkä saimme miehen isältä, eli pääsee helpommalla taikinan kanssa.

Olen myös hiljaa itsekseni myhäillyt joululahjatilannetta, sillä se näyttää aika hyvälle! Olen ihan huomaamattani, vähän kerrassaan, saanut ostettua aika monta lahjaa jo. Toistaiseksi ne ovat vielä paketoimatta, mutta eiköhän me Pepin kanssa pistetä tuulemaan joku päivä, ja laiteta ne paketteihin! Harmillista, kun en voi täällä blogissa ymmärrettävistä syistä esitellä lahjoja, mutta ne ovat mielestäni aika kivoja! 

Myös jokalauantainen jouluelokuvan katseleminen on nostanut joulufiilistä, vaikka ihan jokainen elokuva ei niin mieleinen ole ollutkaan. Elokuvan katselemisesta on kuitenkin tullut lauantain kohokohta, mitä alan iltapäivisin jo ihan odottaa! Ja on kivaa valkata elokuvaa mielialan mukaan. Monta mielenkiintoista elokuvaa on vielä tulossa!

Joten sieltä se joulu taas tulee! Ja paljon on kaikkea kivaa ennen sitä! 

Miten siellä, pidätkö sinä lokakuusta? Oletko ostanut jo joululahjoja?

Ihanaa keskiviikko-iltaa! :)

maanantai 28. syyskuuta 2015

Peppi ja jouluiset tihutyöt


Meillä on pienehkö muovikuusi, jota oli tarkoitus käyttää pikkujoulukuusena. Me saimme sen lahjoituksena pari vuotta sitten, ja se on varsin söpö. No, me tietenkin laitettiin se pikkujouluaikaan tupaan, ja minä laitoin siihen pieniä palloja. Peppi oli silloin pieni vielä. 

Alkoi ihan mahdoton meno kuusen kanssa. Ensin pallot saivan kyytiä, ja loppujen lopuksi koko kuusi oli nurin, ja riehaantunut Peppi repi muovisia neulasia irti. Meillä oli sellainen vauhti päällä, ettei ollut koskaan aiemmin ollut. Meidän aiempi kissa ennen Peppiä kun oli hyvin rauhallinen.

Ei me voitu tehdä muuta, kuin viedä kuusi pois, ettei Peppi päässyt syömään niitä neulasia. Nyt se kuusi on edelleen varastossa. Ajattelimme tänä vuonna kokeilla, olisiko Peppi jo sen verran rauhoittunut, että antaisi kuusen olla. Mutta hieman epäilen, sillä se on edelleen hyvin leikkisä.

Jouluna meillä on aito kuusi, ja siihen Peppi ei kiipeä, eikä myöskään saa sitä nurin (koputan puuta). Tosin kuusi sidotaan narulla kiinni. Ja kyllä Peppi aina kamalasti innostuu kuusesta, se on pakko sanoa. Ja pallot saavat kyytiä. Ja voi mahdoton miten hyvää on vesi kuusenjalassa! Sitä Peppi juo, siinä kun taitaa olla metsän maku.

Me ei uskalleta laittaa kuuseen enää nauhoja Pepin takia, koska se saattaisi niitä syödä. Meillä on sen verran reilummin muita koristeita. Ja kuten jo olen maininnut, niin yläoksilla on ne paremmat koristeet, joihin Peppi ei saa ylettyä. 

Tosin tässä kävi jo yksi vahinko, kun olin kuvaamassa blogia varten koristeita. Minun rakkain kuusenkoriste, joka on aina ylimmällä oksalla. Sillä välin kun otin kuvia, niin eikös Peppi purrut siitä lenkin poikki. No eihän sille vihainen voi olla, ja saahan sen teipillä korjattua. Mutta tämä oli oikein klassinen esimerkki tihutyöstä, mitä meillä tapahtuu :D. 

Sitten on tällaista:


Vaivihkaa on kiva kaikkia koristeita tassun kanssa räpeltää, sillä eihän kukaan huomaa? Minä tässä vähän vaan tassulla kokeilen millainen pallo on kyseessä ja mille se haisee. 

Sellainen on meidän ihana Peppi <3. 

Onko teillä tällaisia tihutyöläisiä? Mukavaa maanantaita! :)

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Vanhat joulukoristeet


Olen tämän kuluneen syksyn, ja jo kesällä, kahlannut läpi paksua kirjaa Joulupuu on rakennettu. (Kirjoittaneet Kaisa Koivisto, Hannele Nyman ja Marjo-Riitta Saloniemi) Se kertoo suomalaisen joulukuusen tarinan ihan sieltä 1800-luvulta tähän päivään asti. Kirjassa on paljon mielenkiintoista tietoa niin  joulukuusen historiasta kuin suomalaisten jouluperinteistä. Itse olen kiinnostunut historiasta ja tietenkin joulusta, joten tämä kirja oli siinäkin mielessä todella kiinnostava.

Kun sitten tämän kirjan myötä tutustuin vanhoihin koristeisiin, tajusin, että meidän kuusenkoristeiden seassa taitaa olla aika vanhoja yksilöitä. Sellaisia, mitä ei oikein raaski edes käyttää. Meillä kulkee suvun perintönä mm. lippurivistöjä, jotka ovat niin vanhoja, ettei kukaan tiedä, kuinka vanhoja ne lopulta ovat. 

Sitten on nämä:


Sain lapsuudenkodistani tätä blogia varten vanhoja "joulukaramelleja", mitä ennen kuusissa oli. Tuossa on muutama pallo ja omenakin, ja ai niin, yksi pieni mustavalkoinen terroristi :). Muistan omasta lapsuudestani, että noissa karkeissa ei ollut syötävää karkkia, eli kai niitä tuli maistettua...

Minä arvostan suuresti kaikkea vanhaa, joten nämäkin kuusenkaramellit pääsevät ehkä tänä vuonna kuuseen. Ainoa ongelma on vaan se, että meillä alkaa olla aika tavalla sellaisia kuusenkoristeita, mitkä pitäisi laittaa yläoksille, ettei 4 nopeaa tassua ylety niihin... Ja alaoksille sitten tavallisia palloja :D

Tykkäätkö sinä enemmän vanhoista koristeista vai uusista? Mukavaa sunnuntaita! :)

lauantai 26. syyskuuta 2015

Beethoven`s Christmas Adventure





Täällä huokaisen syvään, ennen kuin aloitan kirjoittamaan juuri katselemastani Beethovenin jouluseikkailu elokuvasta. Ihan ensin on pakko tunnustaa, että en ole niitä muita Beethoven elokuvia nähnyt. Ja lisään vielä sen, että pidän myös koirista, vaikka kissaihminen olenkin. Mutta tämä elokuva ei oikein iskenyt.

Olihan siinä aineksia. Päärooleissa oli tietenkin tämä Beethoven-niminen iso koira, poika nimeltä Mason ja hänen äitinsä, Christine, sekä tonttu Henry ja vielä toinenkin koira, Henkka. Ja ainahan näissä tällaisissa elokuvissa pitää kai pahis löytyä, ja tässäkin sellainen oli. Eli tämä onneton tonttu eksyi korvatunturilta Joulupukin kontin kanssa keskelle Amerikkaa, onnistui hävittämään sen, ja Maison ja nämä koirat auttoivat kontin löytämisessä. Ja tietenkin elokuvan pahis vei sen kontin.

Periaatteessa tästä elokuvasta olisi saanut ihan kivan ilman typerää pieruhuumoria ja muutenkin. Jokin vaan tässä ei iskenyt. Voi olla, että päätäni raastava migreenikin vaikutti mielipiteeseen, mutta tämä ei mene jatkoon. Plussaa kuitenkin joulumusiikista, ja kivasta lopusta.

Oletko sinä nähnyt kyseistä elokuvaa? Mitä pidit? Mukavaa lauantaita! :)

torstai 24. syyskuuta 2015

Joulukoristeiden askartelusta


Ostin nämä kivat joulukoristeet käsityömarkkinoilta, ja aloin heti pohtimaan, että tällaisia voisi tehdä itsekin. En ole ikinä tehnyt joulukoristeita, paitsi lapsena tietenkin, joten vähän arveluttavaa, osaanko. Päätin kuitenkin yrittää.

Myyjä kertoi, että tuossa nuottikoristeessa on käytetty jotain vanhaa rakennuslevyä. Meiltä sellaista ylimääräistä ohutta levyä ei löydy, ja päätin kokeilla pahvia. Niitä liimailin vähän päälleikkäin, että sain sopivan paksuisen levyn. Muottina käytin piparkakkumuotteja, ja tein sydämiä ja tähtiä. Nyt projektini on siinä vaiheessa, että vasta kaksi koristeista on valmiina, ja totesin työn olevan haastavampaa kuin kuvittelin, sillä tuo saumakohtien siististi liimaaminen koitui minun kompastuskiveksi. Ehkä siihen on joku niksi? No, minä teen koristeita meille kotiin, niin eipä se haittaa, jos vähän repsottaa ;). Joka tapauksessa olen aivan ihastunut askarteluun, sillä se ihan selvästi lievittää stressiä. Ja askartelu onkin uusi harrastukseni! :)

Oletko muuten huomannut, että tänään on tasan 3 kuukautta jouluaattoon? Aika ihanaa! Itse odotan eniten joulun alusaikaa, mikä mielestäni on joulussa parasta. Se joulun valmistelu. Toki ne joulupäivätkin ovat ihania, mutta nautin kaikista joulukuun päivistä, ja se onkin suosikkikuukauteni. Meillä soi jatkuvasti jouluradio, ja puuhataan yhdessä, myös Peppi. Muistinko sanoa, että Peppikin rakastaa askartelua? Minulla on huippuapuri joka hommassa! :)

Oletko sinä askarrellut koskaan mitään joulukoristeita? Onko sinulla aktiivisia apureita? Mukavaa torstaita! :)

maanantai 21. syyskuuta 2015

Jouluverhot ja -pöytäliinat


Tänä vuonna meillä aiotaan pukea koti jouluun perusteellisemmin kuin aiemmin. Toki ollaan aiempina vuosina myös panostettu jouluun, koska ollaan jouluihmisiä (varsinkin minä siis), mutta nyt on vielä suuremmat suunnitelmat. Olen aina ihaillut jouluverhoja, ja haaveillut, että kunpa itsekin saisin sellaiset. Meillä on kuitenkin aika monta ikkunaa, ja ei ompelukonetta. Jotenkin ne verhot ovat aina jääneet. Mutta ei tänä vuonna.

Ei meillä tänä vuonnakaan jokaiselle ikkunalle jouluverhoja tule, mutta keittiöön ja makuuhuoneeseen tulee! Ja valmisverhot ovat aika kalliita, joten me pähkäiltiin hetki, millaiset verhot ostetaan. Loppujen lopuksi päädyttiin meidän näköisiin ja vähän edullisempiin punaisiin laskosverhoihin. Ne muistuttavat vähän verhokappoja, mutta riittävät mielestäni yksinään. Keittiössä ei ole tarvetta vetää verhoja ikkunan eteen, ja makuuhuoneessa taas on pimennysrullaverho, joten mielestäni tämä oli loistava ratkaisu.

Niin verhot tilattiin jo elokuussa, ja nyt ne odottavat joulukaapissa silittämistä ja ikkunaan pääsemistä. Minä taas odotan pikkulapsen innolla, miltä ne näyttävät meidän ikkunoissa!

Muitakin jouluisia kankaita on tullut ostettua. Tuossa kuvassa näkyvät pöytäliinat ja pari muuta joulupöytäliinaa olen löytänyt kirppiksiltä. Nyt te varmaan mietitte, että kuinkahan paljon pöytiä meillä oikein on, mutta kyllä meillä vaan on :D. Ajattelin tähän työpöydällenikin laittaa joulun ajaksi joululiinan, ja muutenkin haluan jokaiselle pöydälle jotain jouluista.

Saa nyt nähdä, millaista meillä jouluna on. Sataakohan lunta yhtään? Tulisipa jo joulukuu...

Onko teillä jouluverhot? Milloin ne voi laittaa ikkunoihin? Mukavaa maanantai-iltaa! :)

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Liebster Award vol. 3

Sain tunnustuksen Tzikulta blogista TzikuLiina. Paljon kiitoksia siitä! Oli kiva yllätys saada käsityöblogista tunnustus!

Ohjeet Liebster Award-haasteeseen ovat siis seuraavat:
1.Kiitä tunnustuksen antanutta bloggaajaa, ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkitä 11 Liebster Award-tunnustuksen saavaa blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä valitsemillesi blogeille.

Vastaan mielelläni kysymyksiin, mutta en laita haastetta tällä kertaa eteenpäin. Mutta tässä siis minun vastaukseni.

1. Miksi teet käsitöitä? / Mitä käsityöt antavat sinulle?
Teen käsitöitä, koska nautin niiden tekemisestä. On rentouttavaa kutoa ja askarrella. Olen myös joskus kutonut myyntiin, mutta silloinkin nautin siitä. 

2. Miksi pidät blogia?
Joulublogi oli minulle pitkäaikainen haave, minkä vasta nyt uskalsin toteuttaa. Rakastan joulua, ja on ihanaa, kun on paikka, mihin voi kirjoitella joulujuttuja. Ja täällä netissä tapaa muita jouluihmisiä myös.

3. Onko haaveissasi saada käsitöistä itselle ammatti?
On ollut aiemmin, mutta ei enää. Käsityöt on ihana harrastus.

4. Oletko koskaan pitänyt / onko sinulla muuta blogia?
Pidän myös blogia Kipua ja Poskipunaa

5. Kenelle teet käsitöitä?
Olen tehnyt käsitöitä myyntiin sekä perheelle ja ystäville, itselle ja myös hyväntekeväisyyteen.

6.Kudotko, virkkaatko vai ompeletko mieluiten?
Kudon mieluiten, sillä en juurikaan osaa virkata ja ompelukonetta meillä ei ole. Harmittaa, kun en aikoinaan pyytänyt Mammaa opettamaan minua virkkaamaan. Se olisi varmasti myös mukavaa puuhaa.

7. Askarteletko koskaan?
Ihan nyt juuri olen opetellut. Eli tein 3D joulukortteja. Tarkoituksena olisi myös tehdä kuusenkoristeita!

8. Milloin sinulla on aikaa tehdä käsitöitä?
Eniten kudon, kun olen kylässä. Minulla on aina kudinkassi mukana :). Myös iltaisin kotona.

9. Missä teet käsitöitä?
Eli kylässä ja kotona. Aikoinaan, kun olin vielä opiskeluelämässä, kudoin myös tunneilla, eikä siitä kukaan opettaja koskaan huomauttanut.

10. Mistä olet saanut innostuksen käsitöihin?
En muista. Olen kutonut niin kauan, ala-asteikäisestä lähtien. Mamma opetti. Ehkä Mamma innosti, kun kutoi aina joululahjaksi villasukkia. Yläasteikäisenä jo minäkin aloin kutomaan joululahjaksi sukkia.

11. Mitä haluaisit oppia vielä käsitöistä?
Minulla olisi paljon opittavaa. Mutta jos ajattelen, mikä olisi realistista, niin haluaisin oppia kutomaan esimerkiksi palmikkosukkia ja pitsisukkia. Niin ja virkkaamaan!

lauantai 19. syyskuuta 2015

Joulupuu on kärvennetty / Christmas Vacation


Nyt leffavuorossa on naurupätkä vuodelta 1989. Ja vaikka tämä on niin vanha kuva, on elokuvaa edelleen saatavilla. 

Elokuva alkaa, kun perhe Griswold on ajamassa hakemaan kuusta jouluksi. Tuo matka ei ihan nappiin mene, niin kuin ei mikään muukaan tässä elokuvassa. Perheeseen kuuluu siis isä, äiti, tytär ja poika.

Tälle perheelle, ja erityisesti isä Clarkille, sattuu ja tapahtuu. Kuusikaan ei ihan mahtuisi sisälle, mutta laitetaan kumminkin.

Pian paikalle saapuvat Clarkin vanhemmat ja  perheen äidin, Ellenin vanhemmat, jotka riitelevät keskenään. Clark keskittyy laittamaan jouluvaloja ulos... Mutta. Eihän sekään mene ihan putkeen.

Lisää yllätyksiä tulee, kun paikalle pälähtää Ellenin serkku miehineen ja lapsineen. Ja Bethany- täti ja Lewis-setä. Mitä heidän paketeissa onkaan? Ainakin yhdestä paketista kuuluu maukumista.

Ja niin palaa joulukuusikin, eikä Clark saanut sitä joulubonustakaan työpaikaltaan. Moottorisaha laulaa, orava saa koko porukan kauhistumaan ja loppujen lopuksi jo poliisitkin piirittävät taloa.

Elokuva tosiaan sai nauramaan ääneen, ja lisäksi se oli hieman höystetty joulumusiikilla, mistä tykkäsin. Ei mikään tunnelmointi elokuva, mutta ehdottomasti hauskuuttava! Tykkään myös tällaisista elokuvista, jotka saavat unohtamaan kaikki mahdolliset huolet. Tällaisia tarvitaan myös! Jatkoon, ja peukku tälle!

Oletko sinä nähnyt tämän elokuvan? Mitä pidit? Mukavaa lauantaita! :)

torstai 17. syyskuuta 2015

Joulukorttitehdas


Täällä oli eilen joulukorttitehdas pystyssä. Talkooväkikin on vielä paikalla :). Eli katselin illalla Elämä Lapselle-konserttia, ja samalla tein näitä kortteja. Suunnitelmissa oli tehdä muutama, mutta innostuin hommasta niin, että tein loppujen lopuksi vähän enemmän kuin muutaman. Ja Peppi oli touhussa mukana. Minun ei tarvitse kuin kaivaa nämä korttitarpeet esiin, niin neiti tulee. Peppi on niin aktiivinen kisu, että se osallistuu vähän kaikkeen :).

Mutta nyt kun tämä korttitilanne on näin hyvä, voin keskittyä kutomiseen, ihanaa! Maanantaina sain postista tilaamani langat, ja sormet syyhyävät päästä kutomaan niistä sukkia. Tosin ensin on kudottava loppuun keskeneräiset säärystimet/jalan lämmittimet. Miksi niitä nykyään sanotaan?

Ja voin sen verran paljastaa, että täällä on puuhattu blogiinkin yhtä ja toista, mutta ne jutut paljastuvat vasta myöhemmin, kun joulu on lähempänä. 

Sitten vielä yksi juttu. Toisessa blogissani, Kipua ja Poskipunaa, on arvonta. Eli käyhän osallistumassa, jos haluat. :)

Miten siellä vietetään torstaita? Onko sinulla yhtä ahkera apulainen joulukorttisavotassa? Mukavaa torstaita! :)

tiistai 15. syyskuuta 2015

100 yötä jouluun


Jouluun ei ole enää pitkä aika, vain 100 yötä, mikä menee nopeasti. Tänään on ollut aika jouluinen olo, kun olen miettinyt kaikkia joulujuttuja, ja kyllä, kuunnellut myös joulumusiikkia :).

Olin sunnuntaina käsityömarkkinoilla, samoilla, joilla käyn joka vuosi. Siellä oli kaikkea ihanaa, ja ostin joululahjoja, ihan niin kuin jo etukäteen suunnittelin. En mitään suuria lahjoja, mutta sitäkin hauskempia. Minä arvostan käsitöitä ja itse tehtyjä juttuja, ja ostan paljon mieluummin sellaisia lahjoja. Onneksi ennen joulua on vielä useita joulumyyjäisiä, ja meidän kaupungilla on käsityöläisten joulukauppa, missä myydään kaikkea ihanaa. Noista käsityöjutuista minulle tulee aina myös ihan joulufiilis :).

Oletko sinä ostanut jo joululahjoja? :)

Ps. Kuva on vanha, niin kuin kuvanlaadusta huomaa. Mutta eikö ole kiva jouluasetelma ja nalle? :)

maanantai 14. syyskuuta 2015

3D Joulukortit + ohje


Kuten jo mainitsin, olen opetellut tekemään joulukortteja itse, ihan ensimmäistä kertaa elämässäni. Pelkäsin sen olevan vaikeaa, mutta eihän se ollutkaan. Ehkä vähän työlästä, ainakin nämä 3D kortit, mutta ehdottomasti tosi hauskaa näperrystä. Aika kuluu kuin siivillä, kun alkaa näiden kanssa touhuamaan! Ja Peppi innostui myös... Laitoin taustalle soimaan joulumusiikkia, joten kyllä täällä aika jouluista oli, kun näitä väkersin! Ja koska näiden korttien tekeminen on aika hidasta puuhaa, on minulla edelleen iso joukko kortteja tekemättä. Innolla odotan, koska olisi sopiva hetki jatkaa korttien tekoa. Ja koska joku teistä saattaa kiinnostua näistä korteista, laitan vähän ohjeita.


Tässä on tekotarpeet. Liima ei ole välttämätön. Kaksipuoleisella teipillä pärjää yhtä hyvin. Eli tarvitset pahvikarttipohjia, 3D arkkeja, 3D teippiä, Hyvän joulun toivutus tarroja ja liimaa tai kaksipuoleista teippiä. Minä ostin nämä tarpeet askarteluliike Sinellistä. 

Ensin liimataan pohjakuva A korttiin kiinni niin, että se näkyy luukusta.



Pohjakuvan päälle aletaan lisäämään kerroksia. Tässä kuvassa ylhäällä kerros B, ja siihen on liimattu 3D  teippiä. Se liimataan kuvan A päälle. 3D teippi on siis paksumpaa, kuin tavallinen teippi, ja se on valmiiksi pieninä paloina.


Kerroksia lisätään järjestyksessä 3D teipillä. Jokainen kuva laitetaan aina samanlaisen kuvan päälle, ja kuvat ovat numerojärjestyksessä. Kun kaikki kuvakerrokset on laitettu (n.4 kerrosta), on kuva valmis!

Lopuksi voit liimata hyvänjoulun toivotuksen minne haluat. Minä laitoin sen kanteen.


Kyllä minuun nyt iski sellainen askartelukärpänen, ettei ole koskaan aiemmin vielä tällaista ollut! 

Onko siellä kukaan muu vielä tehnyt joulukortteja tänä syksynä? Millaisia kortteja aiotte lähettää? Mukavaa maanantaita! :)

lauantai 12. syyskuuta 2015

Napapiirin Pikajuna / The Polar Express

Oli taas lauantai-illan elokuvan vuoro. Olen useasti silmäillyt Napapiirin pikajunaa, ja miettinyt, että millainenkohan kuva se oikeastaan on. En tiennyt ennakkoon siitä oikeastaan yhtään mitään. Niin sitten laitoin dvd:een pyörimään ja istuuduin sohvalla.

Ihan ensimmäinen ajatus oli, että ai tämä onkin animaatio. Mutta sitten vaan keskityin katselemiseen. Jo heti elokuvan alussa pystyi aistimaan joulun. Ja pian saapuikin taikajuna Napapiirille, missä matkusti iso joukko lapsia. Junan konduktööri vaikutti ensin hieman ilkeältä ja oudolta, mutta loppujen lopuksihan hän olikin aika sympaattinen kaveri.
Ja entä sitten tuo juna? Junan matka oli aikamoinen jännä seikkailu. Se meni vuoristossa ylös ja alas kuin Linnanmäen Vuoristorata. Sen meno oli niin hurjaa, että se sai tällaisen täti-ihmisenkin sydämen vähän tykyttämään jännityksestä. Oli kaunista musiikkia ja revontulia. Mielestäni hienonnäköistä. Viimein oltiin perillä, mitä siellä tapahtui?

Elokuva on vuodelta 2004, ja ikäraja on 3. Eli vähän huvittavaa, että tämä oli minusta niin jännittävä. Tämä on satu, tässä on ihmeitä. En osaa tästä sen enempää kertoa, tämä on jokaisen katsottava itse. 

Oletko sinä nähnyt Napapiirin pikajunan? Mitä pidit siitä? Mukavaa lauantaita! :)

perjantai 11. syyskuuta 2015

Puuhastelua


En ole vielä esitellyt teille, mitä olen viime aikoina puuhaillut, vaikka se mielessä on käynyt. Nämä villasukat sain valmiiksi viikko sitten, ja nyt kudon toista paria. Minulla oli ongelmana kivut (fibromyalgia), joiden vuoksi en pitkään aikaan voinut kutoa ollenkaan, mutta nyt taitaa kivut olla selätetty, ainakin toistaiseksi, ja puikot pysyvät taas käsissä! Voi miten älyttömän ihana juttu! 

Nämä siniset sukat on neulottu Dropsin Big Fabel langasta 4,5 puikoilla, eli ne tulivat aika sukkelaan. Sukat myös ovat todella lämpöiset, ja niin tilasinkin tätä lankaa lisää, sillä sitä ei myydä täällä meilläpäin. Minä olen pitänyt Dropsin lankoja hyvälaatuisina, vaikka soraääniäkin olen joskus kuullut.

Tällä hetkellä puikoilla on perinteistä Novitan lankaa, ja tulossa on söpöt pinkinharmaat sukat. Toinen sukka on jo valmis, ja toinen alulla. Hissukseen kudon, sillä varon vähän näitä jäseniä. Kutominen vaan on niin rentouttavaa puuhaa. Olen kutonut ihan pikkulikasta lähtien. Mamma aikoinaan opetti minut kutomaan villasukkia, ja opetti myös kaksinkertaisen kantapään. Ja on tässä elämän varrella kudottu aika lailla.

Eilen myös päätin, että nyt kokeilen joulukorttien tekemistä. Tekotarpeita ostettiin vähän aikaa sitten Sinellistä. Vähän peläten kannoin tarpeita kassalle. Ajattelin, että joulukorttien askartelu on kamalan vaativaa, vähän kuin tähtitiede, että en osaa, ja kukaan ei ole minua opastamassa. Taas luulin väärin. Ensinnäkin askartelu ei ole ollenkaan vaikeaa, ja jo samana iltana, kun olin tarpeet ostanut, hyvä ystäväni tuli käymään meillä, ja neuvoi tarkaan, miten toimia! 
Nyt suorastaan innostuin tuostakin, enkä meinannut malttaa lopettaa. Pakko oli kuitenkin, sillä muut hommat kutsuivat. Mutta jonkunlaisen ahaa-elämyksen koin. Joulukorttien tekeminen onkin kivaa!

Harrastatko sinä kutomista? Tai teetkö itse joulukortteja? Mukavaa perjantaita! :)

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Syyskuu

Tänään oikein pysähdyin katsomaan kalenteria. Mitä ihmettä, nythän on syyskuu. Olenhan sen kyllä tiennyt kokoajan, mutta jotenkin en ole sitä tajunnut. Sillä tuntuu, että kesää ei olisi ollut ollenkaan, tai että ainakin se oli hyvin lyhyt. Mutta että ensikuu on jo lokakuu?

Olenhan toki jo haaveillut joulusta, kuten tiedätte. Olen kirjoittanut haaveistani tänne blogiinkin. Silti se fiilis puuttuu. Tai oikeastaan se oli jo, mutta jotenkin se pääsi häviämään.  Saa nähdä, koska se tulee takaisin. Olen päässyt nyt hyvään vauhtiin kutomisien kanssa, ja se yleensä tuo minulle joulun tuntua. Lisäksi minua odottaa joulukorttimateriaalit, ihan ekaa kertaa elämässäni. Saa nähdä, mitä siitä tulee! Varsinkin, kun minulla on niin ahkera apulainen, tiedät varmaan kuka :D.

Ja pian on tosiaan se lokakuu! Se tarkoittaa sitä, että joululehdet alkavat ilmestyä: ihanaa! Joten sitä odotellessa! Mutta paljon kivaa on sitä ennenkin tiedossa.

Onko sinulla joulufiilis vai ihmetteletkö, että nyt on jo syyskuu? Iloista keskiviikkoa :).

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Joulusta haaveilua


Nyt voi minusta jo haaveilla joulusta 2015 ihan täysillä, sillä se on niin lähellä. Haaveissani se on tietenkin valkoinen. Lunta tupruttaa vähän, ja on pieni pakkanen. Puut piirtyvät kauniin valkoisina taivasta vasten, ja päivät ovat hämäriä. Radiossamme soi jouluradio kaiket päivät.

Me mennään joulumyyjäisiin, joissa on ihana jouluinen tunnelma. Siellä myydään kaikkea jouluista. Ostan varmaankin villasukkia ja pari kynttilää, mies ehkä jotain herkkuja. Kahvit juodaan joulutorttujen kera. Pienessä lumituiskussa ajellaan kotiin.

Kotona on jouluvalmisteluja. Siivoukset on tehty hyvissä ajoin, samoin joulukoristeet on laitettu varhaisessa vaiheessa. Kuusi tuodaan sisään ja koristellaan. Tulee ihana tuoksu, ja Peppi on intoa täynnä, muutama pallo saa heti kyytiä.

Kaikki jouluvalot palavat meillä, eikä me muita valoja käytetä. On ihanan hämärää. Myös kynttilöitä poltetaan.

Posti tuo tullessaan kauniita joulukortteja. Niistä tulee hyvä mieli, ja asettelen niitä keittiössä esille. Mietin, että onkohan meidän lähettämät kortit jo menneet perille.

Juodaan glögiä, leivotaan, paistetaan kinkku. Tehdään viime hetken ostot. Ja niin tullaan aatonaattoiltaan. Onkohan se paras hetki koko vuodessa? Minusta ehkä on. Hyvä ystäväni tulee käymään. Meillä on tapana vaihtaa lahjat aina aatonaattoiltana. Juodaan kahvit ja jutellaan. Ystävä lähtee. Hiljennyn kuuntelemaan jouluradiota, ja annan joulun rauhan virrata sisääni. On viimein kauan odottamani hetki, on joulu.

Ja se itse joulu sujuu tietysti myös ihanasti, rauhallisesti. Perinteisesti läheisten kanssa.

Millaisesta joulusta sinä haaveilet? Iloa päivääsi! :)

Tunnustus 2

Sain Mintulta blogista Joulukuusen loisteessa, tähtitaivaan alla  tunnustuksen, kiitoksia! Tunnustuksen ideana on uusien ja tuoreiden blogien löytyminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Se annetaan bloggaajalta bloggaajalle.

Ideana on:
1. Kiittää sinut nimennyttä bloggaajaa ja laittaa linkki hänen blogiinsa.
2. Vastata sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimetä ja linkata 11 Liebster awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksiä 11 uutta kysymystä blogisteille.

En tällä kertaa laita haastetta enää eteenpäin, sillä tämä tunnustus on tainnut jo lähes kaikissa joulublogeissa käydä. Mutta jos haluat, voit napata nämä samat kysymykset ja vastata niihin. Tässä minun vastaukseni:

1.Oletko jo jotain jouluista hankkinut tai tehnyt?
Vaikka kuinka paljon! Olen kirppiksiltä löytänyt jouluista lukemista, musiikkia, pöytäliinoja, joulupukkeja ja tonttuja. Olen myös ostanut jo joululahjoja, katsellut jouluelokuvia, kuunnellut hieman joulumusiikkia, suunnitellut joulukorttien tekemistä itse ihan ensimmäistä kertaa elämässäni ja ilmoittautunut Salaiseen Jouluystävään. Ai niin ja tilannut jouluverhot! Eli täällähän on melkein jo joulu! :)

2. Ostatko/teetkö/hankitko itsellesi joulukalenterin?
Kyllä, Body Shopin kosmetiikkakalenterin. Ei sitä ilman enää tule joulu... Ja lisäksi meillä on sukkakalenteri, mihin miehen kanssa laitetaan toisillemme yllätyksiä ja tietenkin Peppi-kisulle myös!

3. Punainen, hopea, kultainen vai jokin muu?
Oikeastaan punainen, kultainen, vihreä, pinkki, sininen ja valkoinen jouluna, muttei kaikki tietenkään yhdessä.

4.Paras joululaulu?
Ihan tosi vaikea kysymys, kun niitä on niin paljon. Mutta ollaan joskus miehen kanssa ajeltu lumituiskussa kotiin jouluaattoiltana, kun radiossa on soinut Jouluyö, juhlayö, ja se oli aika hieno hetki.

5. Leivotko jouluksi? Mitä?
Leivon, ja yleensä aina ne samat, eli joululimppua, taatelikakkua ja siirappipipareita itsetehdystä taikinasta. Joskus sitten ollaan ihan villejä, ja kokeillaan jotain muuta.

6. Juotko glögiä? Teetkö itse vai ostatko kaupasta?
Me juodaan tosi paljon glögiä, ja ostetaan aina kaupasta. Yleensä Marlin glögiä, joskus muitakin.

7. Miten rentoudut joulun aikaan?
Loikoilemalla sohvalla joulukuusta katsellen, ja samalla kuuntelen radiosta joululauluja. Se on aina yhtä ihanaa ja tunnelmallista. Tämä hetki on usein aamulla varhain tai illalla myöhään.

8. Poltatko kynttilöitä kun pimeys alkaa lisääntymään?
Kyllä, hyvin paljon. Ennen poltettiin myös pöydillä, nykyään vaan leivinuunin reunalla, minne Peppi ei pääse. On sen verran vilkas kisu, että täytyy huolehtia, ettei polta itseään.

9. Uskotko Joulupukkiin ja tonttuihin?
No ainakin tonttuihin, joita on kuuleman mukaan ennen majaillut tällaisissa vanhoissa taloissa, niin kuin missä me asutaan. :)

10. Tuleeko teille Joulupukki?
Ei meille tule Joulupukkia. Muistelisin, että viimeksi pukki on tullut joskus 8 vuotta sitten, kun sisareni poika oli pienempi.

11. Ostatko itsellesi joululahjan?
 Body shopin joulukalenteri on joululahja, sekä ostan joulun jälkeen alennusmyynneistä jotain.

Onko teillä jo näin jouluista? Mukavaa sunnuntaita! :)

lauantai 5. syyskuuta 2015

Ihmeellinen On Elämä / It`s A Wonderful Life


Minulla on ollut tapana lauantaisin esitellä jokin jouluinen elokuva, ja tänään vuorossa on todella vanha klassikko, jota jouduin metsästämään Huuto.netistä jonkin aikaa, ennen kuin tärppäsi. Onneksi en lannistunut, sillä tykkäsin tästä. Ja onhan se ehkä ihme, etten ollut koskaan aiemmin nähnyt kyseistä filmiä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan vai mitä? Ja teidän ei tarvitse alkaa kyttäämään tätä elokuvaa Huuto.netistä, sillä Ihmeellinen on elämä esitetään joka joulu televisiosta, ellei nyt juuri olla televisioyhtiössä toisin päätetty.

Te olette ehkä nähneet tämän jo useitakin kertoja, mutta jos joukossa on joku jolle tämä on uusi elokuva, niin kuin minulle, niin kerron hieman lisää.

Elokuva on vuodelta 1946, ja kertoo miehestä nimeltä George Bailey. Oikeastaan elokuvan alussa George on pikkupoika, joka mm. pelastaa veljensä Harryn hukkumiselta, ja menettää samalla itse kuulonsa oikeasta korvastaan. Hän myös työskentelee apteekkarin apulaisena, ja pelastaa tämän myrkyttämistapauksesta. Paljon hyvää saa siis pieni George aikaiseksi.

George haaveilee maailmalle matkaamisesta, ja onkin jo lähdössä, kun hänen isänsä kuolee, ja George yllättäen joutuu isänsä työpaikkaan töihin. Kaikki muutkin palaset alkavat loksahdella paikoilleen. Löytyy puoliso Mary, ja lapsia alkaa syntymään. Eikä kaupunkia piinaava ilkeä Mr. Potter mahda Georgelle mitään. Vai mahtaako?

Aloin miettimään, että minkäköhän takia tämä elokuva luetaan jouluelokuviin, kun tässä ei ole mitään jouluista. Mutta menin taas asioiden edelle. Pian elokuvassa olikin joulu. Ja Georgella ei ollut kaikki hyvin. Hän oli epätoivon vallassa, ja aikoi päättää päivänsä. 

George pohti synkkiä ajatuksiaan, kun joessa polskahti. Kuka se oli? George hyppäsi pelastamaan tuntemattoman miehen, joka osoittautuikin enkeli Clarenceksi. Enkeli oli lähetetty Georgen avuksi näyttämään, millainen maailma olisi, jos tämä ei olisi koskaan syntynyt. Mitä George tästä kaikesta tuumii? Millainen joulusta tulee?

Tämä elokuva ei kuulemma ensin menestynyt ollenkaan, vaan suosio alkoi nousta vasta vuosia myöhemmin. Itse pidin tarinasta, ja minusta George oli tosi sympaattinen, sellainen kirkasotsainen kaveri. Ja muutenkin juoni oli kivasti rakennettu. Ja erityisesti pidin tietenkin lopusta, mikä sai ihan herkistymään. Ymmärrän kyllä, miksi tämä on klassikko, ja ansaitsee ehdottomasti paikkansa meidänkin kirjahyllystä. Kyseessä on kuitenkin vanha elokuva, joten luulenpa, että nuoret eivät tästä elokuvasta välitä. Toki voin olla väärässäkin. (Enhän itsekään ole vanha, mutta olen kuitenkin jo nelikymppinen, minkä tosin meinaan aina unohtaa)

Eli, oletko sinä nähnyt tämän elokuvan, ja mitä pidit siitä? Mukavaa lauantaita! :)

torstai 3. syyskuuta 2015

Iltaterkut

Iltaa vielä kaikki iltavirkut! :) Kummipoikani auttoi tänään minua tämän blogin kanssa, kiitoksia vielä sinne suuntaan :), ja nyt on oikeassa sivussa lukija gadget, jos haluat alkaa seuraamaan blogiani bloggerin kautta. Täytyy tunnustaa, että joskus on pakko turvautua nuorempaan ikäryhmään, sillä kun itse olin nuori, niin tietokoneet olivat vielä aika harvinaisia. Taisin ensimmäisen kerran päästä näpyttelemään konetta lukiossa, ja se oli tottavie aika erilaista kuin nykyään! Ei nimittäin ollut nettiä! :) Mutta eipä tässä muuta, rauhallista iltaa ja hyviä unia kaikille! :)

Jouluinen kirppisretki


Viime viikolla kierreltiin miehen kanssa taas paikallisia kirppiksiä, enkä varsinaisesti etsinyt mitään. Toki mielessä kävi, että olisi kivaa löytää joulu Aku Ankkoja, sillä olen alkanut keräämään niitä. Ihan ilman että olisin mitään päättänyt tai suunnitellut, huomasin vain, että kirppiksillä aloin kantamaan kassalle Aku Ankkojen joulunumeroita ja joulutaskareita.

Ja nyt tällä kertaa löysin nämä kolme, joihin ihastuin kaikkiin. Kuuraparran löysin ensin yhdestä loossista hieman liian kalliilla hinnalla, ja päätin, etten maksa siitä niin paljon. Mutta kuinka ollakaan kun jatkoin kiertelyä, niin sama kirja oli toisessa loossissa huomattavan paljon halvemmalla. Joulu paketissa vaikuttaa kivalta kirjalta myös, mutta suurimman ihastuksen tietenkin aiheutti Puhu pukille, sillä se sisältää Carl Barksin tarinoita. Sitä myös luinkin jo, ja ihana on!

Meillä myös mies lukee Akuja, ja tuntuu, että jopa Peppi "pöllyttää" lehtiä, kun silmä välttää. Ovathan Akut mitä parhainta luettavaa vaikka ennen nukkumaan käymistä! (ja Peppikin tämän tietää :D)

Lisäksi löysin nämä koristepallot, jotka ovat ihan minun värisiä. Luulen, että nämä ovat itsetehdyt. Minusta aika hienot, ja tulevat päätymään meidän joulukuuseen. :)

Joten oli taas jouluinen kirppisreissu! Miten siellä, keräätkö mitään joulujuttuja? Oletko käynyt viime aikoina kirppiksellä ja tehnyt löytöjä? Mukavaa torstaita! :)

tiistai 1. syyskuuta 2015

3 kuukautta joulukuuhun ja Salainen Jouluystävä


Se on sitten syyskuun eka päivä, ja tasan kolmen kuukauden päästä pääsemme avaamaan ekat joulukalentereiden luukut! Meillä on ollut sen verran lisää jouluista, että yhtenä iltana ihan puolivahingossa juotiin jo glögiä. Nimittäin minulle tuli ihan kamala yskänpuuska, eikä se meinannut millään mennä ohi. Ehdotin miehellä, että eiköhän juotaisi glögiä, ja vastaus oli heti, että joo! 

Myös Salaiseen Jouluystävään voi taas hakea mukaan täältä. Sen järjestää tänäkin vuonna Kohti joulua blogin Karo. Jos Salainen Jouluystävä on sinulle vieras, niin kerron lyhyesti idean. Kaikki mukaan hakeneet arvotaan lähettämään 2 jouluista pakettia jollekin toiselle. Lähettäjän henkilöllisyys pidetään salassa ihan loppuun asti, ja vasta joulun alla lähetetään joulukortti, missä paljastetaan, kuka lahjoja lähetti. Eli jokainen lähettää 2 pakettia, ja saa itse 2 pakettia. Tämä on sellainen kiva jouluinen juttu, jossa olen ollut mukana jo kahtena aiempana syksynä. Se nostattaa joulutunnelmaa syksyn mittaan :).

Joulun 2015 suunnittelu ja toteutus etenee meillä koko ajan. Olen ostanut muutaman joululahjan, jotka ovat suorastaan tipahtaneet eteeni ihan etsimättä. Yksi niistä oli sellainen, joka minun oli tarkoituskin ostaa, mutta tilata netistä. On muutenkin ollut hauskaa suunnitella joululahjoja läheisille. Ei meillä ole tapana mitään suuria ja kalliita lahjoja ostaa, lähinnä tapana on muistaa toisiamme. Minusta on kuitenkin tosi hauskaa pohtia näitä pieniäkin lahjoja, ja panostaa niihin.

Me tilattiin myös jouluverhot netistä. Ne ovat meidän ihan ekat jouluverhot ikinä. Samoin tänä vuonna me voidaan laittaa punainen joulumatto, sillä saimme sellaisen miehen isältä. Kivoja juttuja! 

Mitä sinä olet suunnitellut jo tälle joululle? Aiotko hakea mukaan Salaiseen jouluystävään? Mukavaa tiistaita! :)